Tänään olen kuluttanut päivän omassa seurassa kotona.

Tuntuu siltä, että pitäis vähän kohentaa niin kotia kuin itseäkin. Pitäis tehdä jotain hiuksille ja alkaa todellakin nälkäkuurille, koska olis kiva tiputtaa vauhdilla kiloja.  Olen viime viikkoina huomannut, että mä kuljen jatkuvasti todella tylsissä ja kulahtaneissa vaatteissa. Siis ihan pakko tulla vielä päivä, että saan kulkea farkuissa ja pikkuisissa mekoissa. Minustahan se on kiinni. Se vaan, että en näytä yhtään sellaiselta, kuin musta tuntuu tai millainen persoona olen. Vai olenko oikeasti tylsä ja tyylitajuton hiirulainen? Ehkä ulkoasuni kertoo yksinäisyydestä, ihmisestä, joka hakee lohdutusta ruoasta ollessaan liika yksin.  Niin ja siitä, että sitten ei huvita tai ole edes varaa ostaa oikeasti kivoja vaatteita. Nii-in.

Olen miettinyt tänään myös, että kyllä on hölmöä pistää tää sinkkuelämä ihan hukkaan, vaan möllöttämällä. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin löytää itsensä yhteisestä kodista miehen ja lapsen kanssa ja sitten on todellakin turha haikailla näitä sinkkuaikoja. Tässä ollaan myöskin vielä nuoria, nyt pitäis siis elää. Mutta entä jos mielihyvin näkisi itsensä jo miehen kainalossa? En mä oikeastaan tiedä, missä itseni näkisin. Tai miten sitä nyt sitten viettäisi vallatonta sinkkuelämää? Yhdenillan jutut ei kiinnosta, baarissa on jo juostu ja niinkuin olen todennut kaikki kiva on kielletty, koska ei ole rahaa. Höh.

Pakko varmaan vaan yrittää keksiä itselle tekemistä ja toivoa, että pääkin selviää siinä samalla :)

Tässä olis tämmönen biisi.